Suomen loma on takanapäin ja paluu arkeen on lähtenyt jet lagin siivittämänä käyntiin.
Tuntuu niin kotoisalta kun ruohonleikkuri pörisee ulkona, torakat kipittää kilpaa ovensuulla ja aurinko häikäisee väsyneet verkkokalvot punaisiksi.
Kuten kuvasta huomaa, ei lapsilla mennyt kauan kun oli vesikarkelot pystytetty pihalle. Olimme kotona maanantaina puolen yön aikoihin ja kello seitsemän aamulla heräsin määrätietoiseen ja ravistelevaan pyyntöön tulla pystyttämään uima-allas pihalle. Käänsin kylkeä.
Kello yhdeksän me sitten jo seisoimme swimmarit märkänä aamuauringossa.
Suomessa tankkasimme pakkasilmaa keuhkoihin ja hengailimme perheen parissa. Nautimme ihanasta joutenolosta. Ihanaa oli myös palata kotiin. Siitäkin huolimatta että rouhea kahdeksan hengen autoni oli vaihtunut Hondan sokeripalaan. (nielen katumustani).
Viisvee ihasteli jo Dallasissa lomalennolta palaavien ihmisten kärähtänytnahka-aurinkorasva-merivesi-tuoksua. - Äiti, ihanaa! Täällä tuoksuu ihan meidän rantalomalle, jiphii!
Tunnelmat päässäni sahaa nyt kovasti laidasta laitaan kun on pakko miettiä tulevaa. Meillä on muutoksia ja isoja asioita tulossa ja näitä ajatuksia on mahdoton päästä pakoon. Ei sillä, että ne huonoja muutoksia välttämättä olisi, mutta sellaisia kumminkin, että mielen rauhaa on nyt turha hakea edes joogamatolta.
Mä olen vaan sellaista sorttia, joka pyörittelee pääkopassa asioita. Suuntaan ja toiseen. Punnitsen. Mittaan. Suoritan laskelmia.
Aivojumppaa. Kuluttaahan sekin kaloreita?
Ihanaa kun kävitte pikavisiitillä meilläkin päin.
VastaaPoistaLapset nauttii todellakin täysin siamauksin kaikesta. Ymmärrän kovasti että on isoja asioita pää täynnä, toivottavasti ne ratkeaa mieleiseksi. halit täältä
Ihanaa on aina tulla! Kiitos!
VastaaPoistaLapset varmaan jäisikin mielellään..
Halivyöry takaisin.