keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Skarppausta

Voihan käpälä!
Mun tietokone, se laiska ja iäkäs köntys taisi vetää herneen syvälle kojeistoon ja irtisanoa yhteistyömme.
Nuin tuosta vaan. Mitään kysymättä.
Peli ei välttämättä ole kokonaan menetetty, mutta ainakin on mokoma poissa pelistä nyt jonkin aikaa.

Pieni mutu-tuntuma on, ettei tämä selitys mene läpi opettajalle joka kuumeisesti odottaa piuhan toisessa päässä kurssitehtäviä palautuvaksi. Korjatkaa toki mikäli olen väärässä.
Kannattaisikohan kuitenkin yrittää? Rohkeasti vaan tuuppaisi meiliä menemään. Niin kuin ne parikymmentä muutakin kurssilaista. I guess.

No, mutta koneen köntyksestä seuraavaan eli minuun.
Olen nimittäin ruvennut skarppaamaan.
Milla-Suomi-Milla sanakirja selittää termin seuraavasti:

Skarppaus

Skarppaus on liike jonka juuret ylettyvät edellisen viikon lopulle.
Milla, ulkosuomalaistunut Meksikolainen ei tehnyt uudelle vuodelle lupauksia, mutta roikkuvaan vatsanahkaan kyllästyneenä ja muutaman keskeneräisen projektin karpaisemana päätti skarpata.
Skarppaus yksiselitteisesti tarkoittaa parempaa tavaraa ääntä kohden ja parempaa projektien hallintaa.

Toivottavasti asia selkeni?
Tekeillä on sivusto: Hei me skarpataan, viikon päästä lauantaina!

Ei mennyt montaa päivää kun munakkaista alkoi hiipua se kovin huuma ((v)ai onko jotain muitakin vaihtoehtoja kuin munakas?)
Munakkaita olen syönyt aina, mutta neljästi päivässä alkoi olla jo liikaa.
Klikkaus karppi.net sivustolle inspiraation hakuun tuotti mielenkiintoisen tuloksen. Jos ei muuten, niin opetusmielessä.
Nyt tiedän, että stevia jauhe ja stevia sokeri on kaksi eri asiaa.

Leivoin mustikka piirakan. Karppi sellaisen.
Ajattelin että voisimme vähän herkutella ilman turhia sokereita ja jauhoja. Pelkoa lasten hammashaitoista.

Siinä me sitten istuttiin lasten kanssa neljäkymmentä minuuttia nenät uuninlasissa painautuneina. Odotellen jotakin taivaallista. Lipoen suupieliä.

Lusikoin piirakasta reilut palat. Sallittu nautinto kerta oli.
Pienimmäinen äityi itkemään. Isoveli rääkäisi ja alkoi kakomaan. Käskin lapsia sylkemään, kaivoin piiraat kiduksista. Pidättelin itse oksennusta.

Puolitoista desiä steviajauhetta on liikaa. Liikaa tappaakseen unelmat hyvästä piirakasta. Liikaa nautittavaksi.
Saletisti ei ole tehty syötäväksi!
Kierrätin jauheen kasvonaamio tarpeeksi.

Piirakan sisälmys, muna-mustikka mäski oli puolestaan hyvää.
Sen verran skarppina pysyn, että musta löytyy vielä munaa leipoa uusi. Stevia sokerilla.
Lapsille on turha enää markkinoida mustikka piirakkaa missään muodossa. I guess.


Ps. Huomaa uusi skarpimpi piirakan (annos)koko. Halkaisija 14cm.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!