illalla kerran..

Iltapalapöytä keskustelua neljäveen kanssa:

- Äiti

- niin?

- muista herättää mut sit aamulla?

- muistan. Jollet sinä ehdi ensin.

- mut muista herättää mut ajoissa, jotta ehdin kattoo kaikki jutut valmiiksi ennen kuin me lähetään.

- ok? minne me lähdetään?

- äiti!! No sinne suomeen!!

- kulta, ei me vielä huomenna lähetä.

- no mut sä sanoit et tänään oli viimenen päivä koulussa ja et huomenna alkaa loma. Ja eksä muista et me ollaan puhuttu ainaki satakertaa et lomalla mennään suomeen?

Hetkeä myöhemmin hammaspesu keskustelua samaisen nuoren herran kanssa:

- Äiti. Äiti!

- joo-o?

- mut muistathan herättää mut sitten kun me lähetään?

- Ai suomeen? Juu, muistan. Varmasti.

- äiti.

- noh?

- mut tullaanko me tänne enää sit takasi loman jälkeen?

- Tullaan. Työt jatkuu, koulu jatkuu ja meidän kotihan on täällä?

- aah. höh.. ei kai.. (tässä vaiheessa herralta hävisi ryhdin myötä noin kymmenen senttiä pituutta)

Kaikenlaista sitä kukin miettii. Ja huolensa ne on jokaisella.